Joutilas

Pullaponien herkkä hetki

Joutilaat ponit laitumella © Roosa Partanen 2016

Joutilaalla hevosella tarkoitetaan yksilöä, jota ei liikuteta ihmisen toimesta. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että hevonen oleilee tarhassa ja karsinassa. Tällaisen hevosen ruokinta on hyvin yksinkertaistettua ja energiantarve on vähäistä. Joutilaille riittää monesti pelkkä karkearehuruokinta, jossa heinän puutteita tarvittaessa kompensoidaan kivennäisillä ja vitamiineilla. Tähän ruokintaryhmään kuuluvat sairaslomalla olevat hevoset. (Autio 2015b.)

joutilasajatuskartta

Tämän hevosryhmän ruokinnan karkearehut muodostavat 90 – 100 prosenttia ruokavaliosta. Suositeltava valkuaisen määrä tälle hevosryhmälle on 8–10 prosenttia (80–100g/kg ka). Poikkeuksen muodostavat tässäkin ruokintaryhmässä yleensä ponit ja kylmäveriset, joille riittää ravintoköyhempi heinä. Joutilas hevonen ei saisi lihoa, vaan tarkoituksena on ylläpitää sama kuntoluokka kuin missä hevonen oli ennen joutilaaksi päätymistä. Tietysti alipainoisen hevosen tulisi päästä joutilas aikana takaisin normaalipainoon. Joutilas, 550 kilogrammaa painava hevonen, tarvitsee energiaa noin 70 megajoulea vuorokaudessa. (Autio 2015b; Hyyppä ym. 2017, 24; Luonnonvarakeskus 2018; Saastamoinen 2003, 30.)

Joutilaalle hevoselle, jolla hyvä rehunkäyttökyky voi olla paikallaan tarjota myöhemmin korjattua heinää, jottei hevonen pääsisi lihomaan liikaa. Karkearehun määrä ei saisi laskea kohtuuttomasti, ettei ruoansulatuselimistö ala voida huonosti. Heinää voidaan korvata oljella, joka sisältää vähemmän ravinteita kuin heinä. Oljessa on kuitenkin enemmän kuitua, joten hevonen tulee totuttaa sen syömiseen vähitellen. Parhaiten hevosille maistuu kauran olki. (Warren 2009.)