Karkearehun valinta

Karkearehun valinta

Onnistuneessa karkearehuruokinnassa hevoselle valitaan sen tarpeita palveleva karkearehu. Karkearehun valinnassa huomioitavia asioita ovat hevosen energian, valkuaisen, vitamiinien tarve sekä muiden ravintoaineiden tarve. Muita valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa hevosen käyttötarkoitus, kuntoluokka, ikä ja rotu. Karkearehua valittaessa tulee muistaa, että jokainen hevonen on yksilö, joten ruokintaohjeet ja – suositukset eivät välttämättä sovellu sellaisenaan käytettäväksi. Hevosen yleiskunnon ja terveydentilan tarkkailu onkin äärimmäisen tärkeätä, jotta päästään selville siitä onko ruokinta onnistunut vai ei. Hevosten ravintoaineiden tarpeista löytyy suositukset Luonnonvarakeskuksen sivuilta otsikolla Rehutaulukot. (Falck 2016; Hippolis 2018; Suomen Hevostietokeskus ry 2018d.)

Alla on esitelty 550 kilogrammaa painavan ja kohtalaista työtä tekevän hevosen ravintoainetarpeet yhdelle päivälle. Taulukko on laadittu Luonnonvarakeskuksen suositusten mukaan. Kohtalaisella työllä tarkoitetaan lievää hikoilua aiheuttavaa työtä.

ravintotarpeet550kg

Käyttötarkoitus määrittelee kuinka paljon hevonen tarvitsee energiaa ja valkuaista pystyäkseen suoriutumaan sille asetuista tehtävistä. Käyttötarkoitukseen liittyy myös liikunnan määrä ja teho. Esimerkiksi ravihevosen ja sairaslomalla olevan hevosen energian tarpeet poikkeavat toisistaan, koska niiden liikunnan määrä ja teho ovat erilaiset. Kilpahevoselle suositellaan yleensä hyvin sulavaa ja paljon energiaa sisältävää heinää. Vastaavasti oloneuvoksena olevalle hevoselle puolestaan sopii monesti vähemmän energiaa sisältävä heinä, koska kyseisen hevosen energiankulutus on pienempi kuin kilpahevosen.  Luonnonvarakeskus on laatinut taulukon hevosten energia- ja valkuaistarpeille. (Falck 2016; Hippolis 2018; Suomen Hevostietokeskus ry 2018d.)

Rotu ja rehunkäyttökyky liittyvät hyvinkin paljon toisiinsa. Rotu vaikuttaa monesti hevosen rehunkäyttökykyyn. Kylmäveriset, kuten suomenhevoset, käyttävät yleensä rehun paremmin hyödykseen kuin lämminverirotuja edustavat hevoset. Kylmäverirodut harvoin tarvitsevat yhtä ravinteikasta karkearehua kuin lämminverirodut. Kylmäverirotujen lisäksi myös poniroduilla (esimerkiksi shetlanninponi ja gotlanninruss) on taipumusta olla hyviä rehunkäyttäjiä, joten ne lihovat helposti liian ravinteikasta karkearehua käytettäessä. Muista kuitenkin, että jokainen hevonen on rodustaan huolimatta yksilö. (Lillkvist 2002, 263 ja 293; Saastamoinen 2003, 37; Suomen Hevostietokeskus ry 2018d.)

Kuntoluokka täytyy huomioida sen takia, ettei jo valmiiksi lihavalle hevoselle valita liian ravinteikasta heinää, jonka myötä hevonen lihoo entisestään. Lihomisesta seuraa elimistön ylikuormittumista ja altistaa erilaisille sairauksille. Esimerkiksi nivelet ylirasittuvat liikakilojen johdosta. Lihavilla hevosilla on suurempi riski sairastua muun muassa kaviokuumeeseen tai metaboliseen oireyhtymään. Hevostietokeskus on laatinut ohjeet hevosen kuntoluokittamiseen. (Falck 2016; Hippolis 2018; Suomen Hevostietokeskus ry 2018d.)

Ikä on yksi tekijöistä, joka vaikuttaa hevosen karkearehun valintaan. Iäkkäällä hevosella ja vasta aikuisuuden kynnyksellä olevalla hevosella on erilaiset tarpeet karkearehunsa suhteen. Hampaissa ja ruoansulatuselimistössä tapahtuneet muutokset voivat asettaa omat haasteensa sopivan karkearehun löytämiseen. Iäkkäämmät hevoset vaativat yleensä helpommin sulavaa karkearehua kuin nuoremmat hevoset. Nuorten hevosten kohdalla tulee muistaa, että kyseessä on kasvava yksilö, joka tarvitsee liikkumisen ohella energiaa kasvamiseen. (Jaakkola ja Saastamoinen 2008, 49–55; Lillkvist 2002, 263 ja 293; Saastamoinen 2003, 37; Suomen Hevostietokeskus ry 2018d.)

Aktiivisuudella tarkoitetaan sitä kuinka paljon hevonen liikkuu tarhassa ja laitumella. Aktiivisuudella voidaan viitata myös hevosen luonnetta, joka vaikuttaa yllä mainittuun asiaan. Laiskaluonteinen hevonen liikkuu vähemmän kuin virkeäluontoisempi. Paljon liikkuva hevonen ymmärrettävästi tarvitsee enemmän tai ravinteikkaampaa karkearehua kuin hevonen, joka lähinnä seisoo paikoillaan. Hevosen luonteenpiirteet selviävät esimerkiksi seuraamalla sen tarhakäyttäytymistä.  (Autio 2015b, 1.)

Terveydentilalla tarkoitetaan hevosella olevia sairauksia tai muita terveydellisiä asioita. Esimerkiksi metabolinen oireyhtymä on terveydentilallinen asia, joka vaikuttaa karkearehun valintaan. Metabolisessa oireyhtymässä hevonen on monissa tapauksissa ylipainoinen ja sillä on insuliiniresistenssi. Monesti näillä hevosille on myös ollut kaviokuume ja kaviokuumen riski on suuri. Tästä oireyhtymästä kärsivälle hevoselle suositellaan vähäsokerista karkearehua. Sairauksien kohdalla on hyvä konsultoida eläinlääkäriä siitä, minkälaista karkearehua hevosen tulisi syödä. (Tuomola 2018.)

Karkearehun valintaan edellä mainittujen seikkojen lisäksi vaikuttaa hevosen vitamiini- hivenaine- ja kivennäistarpeet. Luonnonvarakeskus on laatinut suositukset näille ravintoaineille. Suosituksia ja karkearehujen analyysituloksia vertailemalla sekä muiden karkearehun valintaan vaikuttavien tekijöiden avulla voidaan suunnitella onnistunut karkearehuruokinta. (Suomen hevostietokeskus ry 2018d; Saastamoinen 2003, 19.)