Karkearehut

Hevosen hyvinvointia tukevassa ruokinnassa tulee huomioida ravitsemukselliset ja fysiologiset tarpeet sekä hevosten luontainen syömiskäyttäytyminen. Villihevoset käyttävät ajastaan jopa 70 prosenttia syömiseen ja ruoan etsimiseen. Hevosilla on pieni mahalaukku, joten ne syövät vähän kerrallaan. Pienten ruokamäärien takia hevoset ruokailevat usein. Ruokintakertoja olisi hyvä olla päivän aikana enemmän kuin kaksi. Harvat ruokintakerrat altistavat muun muassa mahahaavalle. (Houpt ja McDonnell 1993; Hyyppä, Saastamoinen ja Teppinen 2017, 8; Niinistö ja Tulamo 2012.)

Hevosen luontaista käyttäytymistä olisi hyvä tukea karkearehuruokinnassa. Kautta aikojen hevosten ruokavalio on ollut kuitupitoista (ruoho ja puuvartiset kasvit). Tämä luo omat haasteensa nykypäivänä, koska hevosten ruokintaan on lisätty vähän kuituja sisältäviä väkirehuja. Vähäinen karkearehuruokinta voi aiheuttaa ruoansulatushäiriöitä sekä häiriökäyttäytymistä, kuten esimerkiksi puun puremista, nuolemista sekä imppaamista. Alla olevassa videossa on esitelty hevosen puun puremista. (Houpt ja McDonnell 1993; Hyyppä ym. 2017, 8.)

Hevoselle syötettäviä karkearehuja ovat laidunruoho, kuivaheinä, säilörehut (säilörehu ja -heinä), heinäjauhotuotteet ja olki. Tässä oppaassa käsitellään kuitenkin vain kuiva- ja säilöheinää, jotka ovat Suomessa käytetyimmät karkearehut sisäruokintakaudella. Erilaiset karkearehut ovat hevosen päärehuja ja ne sopivat ravintoainesisällöltään hevosille paremmin kuin teollisesti tuotetut väkirehut. (Lillkvist 2007, 151; Saastamoinen 2007, 27.)

sanastoa2

Hevosille suunnatut karkearehut ovat yleensä korjattu timoteivaltaisilta nurmilta. Seoksissa käytetään monesti mukana nurmi- ja ruokonataa. Valkuaisen määrää voidaan nurmissa lisätä käyttämällä valko-, puna-apilaa tai sinimailasta. Näitä käyttäessä tulee kuitenkin olla varovainen, koska liian voimakas valkuaisruokinta ei ole hyväksi hevoselle. Esimerkiksi apiloita käytettäessä maksimirajana pidetään 15 – 20 prosenttia eli suurin osa seoksen sisältämistä lajeista on muuta kuin apilaa. (Kokkonen 2015;  Saastamoinen 2003, 21.)

valkoapila

Valkoapila © Neea Heinonen 2017

timotei

Timotei © Neea Heinonen 2017

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Alla olevassa taulukossa on esitelty tyypillisimpien nurmikasvien lajiominaisuuksia. Jokaisesta lajista on olemassa erilaisia lajikkeita, joiden ominaisuudet voivat poiketa lajiominaisuuksista. Esimerkiksi Farmit.netistä löytyy lisätietoa nurmikasveista.

lajiominaisuuksia

(Farmit.net 2018 ja Suomen hevostietokeskus ry 2018.)