Käsittely

DSC_0006

Heinä heinähäkissä © Neea Heinonen 2017

Oikeanlaisella käsittelyllä voidaan vähentää karkearehuhävikkiä sekä estää onnistuneen säilytyksen aikana hyvälaatuisena pysyneen heinän pilaantuminen. Vääränlaisen käsittelyn seurauksena hevosten syötäväksi päätyvään karkearehuun voi sekoittua muun muassa maa-ainesta ja roskia. Käsittelyyn voidaan lukea kuuluvan niin heinän siirtäminen säilytyspaikasta talliin, heinän jakaminen hevosille ja ruokinta-alueet. Yleisesti ottaen heinän laatu pysyy parempana mitä vähemmän sitä joudutaan käsittelemään sadonkorjuun jälkeen. (Lillkvist 2002, 159.)

Säilytyspaikasta talliin

Säilöheinäpaalit kuljetaan yleisimmin traktorilla tai pienkuormaajalla, koska painoa niillä on normaalisti monia satoja kiloja. Muoviin käärittyjä paaleja käsiteltäessä tulee olla erittäin varovainen, jottei muovi pääse rikkoutumaan. Rikkoutuminen ei haittaa, jos paali menee välittömästi syöttöön. Kuivaheinää siirtäessä säilytyspaikasta talliin tulee varmistaa, ettei heinään pääse sekoittumaan maa-ainesta. Ei ole suositeltavaa laskea pikkupaaleja käsistä maahan. Suuremmat kuivaheinäpaalit kuljetaan yleensä traktorilla tai pienkuormaajalla. Tallissa oleva heinän säilytyspaikka tulisi olla kuiva ja puhdas. On hyvä lakaista edellisen paalin jäljiltä jääneet korret pois, jotta ne eivät homehdu seuraavan paalin alla ja edesauta näin uuden paalin pilaantumista. (Airaksinen ja Heiskanen 2015; Lillkvist 2002, 159.)

DSC_0053

Heinävaraston siivoamista © Marjut Luoma 2018

Irtoheinä on helpoin kuljettaa kottikärryillä (käytä heinän ja lannan käsittelyyn eri kottikärryjä). Talleilla näkee myös käytettävän erilaisia heinäkärryjä ja muovikasseja heinän kuljettamisessa. Jokainen tapa on yhtä oikeanlainen. Tärkeimmät säännöt heinän kuljettamisessa paikasta toiseen on, ettei siihen kulu suhteettoman paljon aikaa ja sen hygieeninen laatu säilyy hyvänä. Moottoroidut ajoneuvot nopeuttavat heinän jakoprosessia. (Lillkvist 2002, 159.)

Tallissa

Ensimmäinen toimenpide tallissa on paalin aukaiseminen. Säilöheinän päältä poistetaan muovi. Pöyröpaalista tulee poistaa muovit kokonaan, jotta paalista pystytään ottamaan heinää helposti. Suurkanttipaali aukaistaan jommastakummasta päädystä, mutta muoveja ei ole pakko poistaa paalin päältä kerralla kokonaan, vaan paalia voidaan aukaista eteenpäin syöttötahdin mukaan. Tämä saattaa hidastaa paalin pilaantumista. Säilöheinä voidaan myös levittää tallin lattialle, jolloin sen pilaantuminen hidastuu. Näin tehtäessä muovit poistetaan kokonaan ja paali rikotaan. Lattian tulee ehdottomasti olla puhdas. Kuivaheinän kohdalla riittää, että sitä kasassa pitävät paalinarut katkotaan. Paras työkalu paalimuovin ja -narun aukaisemiseen on terävä puukko.

DSC_0036

Kuivaheinän paalinarujen katkominen puukon avulla © Marjut Luoma 2018

DSC_0012

Aukaistu säilöheinäpaali © Neea Heinonen 2018

Tallissa heinää voidaan kuljettaa kottikärryillä, erilaisilla heinäkärryillä, muovikasseilla tai talikon avulla. Talleissa, jossa on leveät käytävät voidaan heinää siirtää myös pienkuormaimien avulla. Tärkeintä on, ettei työaikaa kulu suhteettomasti heinän jakoon. Karkearehu tarjoillaan hevosille tallissa yleensä karsinan lattialta. Tämän lisäksi heinä voidaan syöttää heinä- tai slow feed-verkosta, joka solmitaan kiinni esimerkiksi karsinan kaltereihin. Heinä- tai slow feed-verkkoa ei ole suositeltavaa heittää karsinaan irrallisena, koska se voi sotkeutua hevosen jalkoihin. Karsinaan voidaan karkearehuruokintaa varten rakentaa myös kaukaloita tai häkkejä, jotka vähentävät heinähävikkiä, koska hevonen ei pääse polkemaan heinää. Nykyisin talleihin voidaan asentaa heinäautomaatteja, jotka vähentävät työmäärää. Heinäautomaatti tarjoilee hevosille heinän tiettyinä kellonaikoina.

DSC_0013

Heinäkärry © Neea Heinonen 2018

Karkearehuruokinta ulkona

Jotta karkearehujen hyvänä pysyminen saataisiin varmistettua loppuun asti, tulee myös ruokintapaikkojen puhtaudesta pitää huolta. Ennen uuden karkearehun tarjoamista ruokintapaikalta tulisi poistaa edellinen erä eikä lisätä uutta kerrosta päälle. Ruokintapaikan ympäristö pitää olla siisti. Ympäristöstä on hyvä siivota säännöllisesti pois syömättä jäänyt rehu, koska ylijäämäheinä houkuttelee paikalle muita eläimiä, joiden ulosteet ovat haitallisia hevosten terveydelle. Polkeentunut heinä pilaantuu nopeasti ja voi levittää hometta uuteen karkearehuun. Puhdas ruokailuympäristö edistää hevosen terveyttä. (Saastamoinen 2008, 22–23.)

Heinähäkki (1)

Hevosten ulkoruokintapaikka. Heinäkatos © Tiina Levander 2018

DSC_0135

Heinäkatos, ruokailua hidastava verkko ja tiileillä päällystetty alusta © Erkki Heinonen 2016.

Ruokintapaikkojen tulisi myös olla sellaisia, ettei karkearehuun pääsisi sekoittumaan maa-ainesta. Suositeltavaa olisi, ettei karkearehuja tarjottaisi suoraan maasta, vaan tarhoissa olisi jonkinlainen rehujenjakolaite. Nykyisin esimerkiksi maatalouskaupoista voi ostaa erilaisia heinähäkkejä. Heinähäkeillä olisi hyvä olla katto, joka estäisi karkearehun kastumista. Kastumisen lisäksi katto estää suoran auringon valon, joka kesällä nopeuttaa säilöheinän pilaantumista. Tämä voi muodostua ongelmaksi, kun käytössä on niin sanottu vapaa heinäruokinta, jossa tarhaan tai laitumelle viedään suurempi heinämäärä kerrallaan ja se ei tule syödyksi yhden päivän aikana. Myös tarhoihin ja laitumille voidaan asentaa heinäautomaatteja. (Lillkvist 2002, 159; Saastamoinen 2008, 22–23.) 

Jos heinää ei laiteta heinähäkkiin, tulisi maaperän olla kuiva ja tasainen. Kaikista parhain vaihtoehto olisi tarjoilla paikalta, jossa ei olisi hiekkaa. Ruokintakohta voidaan asfaltoida tai kivettää muulla tavoin. Nämä alueet on helpompi pitää puhtaana kuin hiekka- tai nurmipohja. Tämä myös vähentää hiekan syömistä.

DSC_0005

Karkearehua maassa, jolloin siihen pääsee sekoittumaan maata ja lantaa © Neea Heinonen 2018