Kuivaheinä

 

DSC_0015

Kuivaheinäpaaleja heinäladossa © Neea Heinonen 2018

Kuivaheinä on karkearehu, jonka kuiva-ainepitoisuus on yli 85 prosenttia. Kuivaheinää paalataan pikku-, pyörö- ja suurkanttipaaleihin. Vaikka säilöheinän käyttö onkin lisääntynyt, suosivat monet tallit edelleen kuivaheinän käyttöä. Kuivaheinän suurin ongelma on monesti vaikea saatavuus, koska tuotanto on hyvin riippuvainen vallitsevista sääolosuhteista. Kuivaheinää korjataan pitkän poutajakson aikana ja riittävän korkea kuiva-aineosuus varmistetaan latokuivauksen avulla. Hyvälaatuinen kuivaheinä on pölytön, lehtevää, vaaleanvihreää ja tuoksuu maittavalta. (Lillkvist 2002, 150; Saastamoinen 2003, 21–22; Suomen Hevostietokeskus ry 2018b.)

Latokuivuri

Latokuivuri, jossa puisen ritilän päälle kasataan kuivaheinäpaalit ja suurilla puhaltimilla puhalletaan ilmaa ritilöiden alle © Neea Heinonen 2016

Kuivaheinän kohdalla karkearehun säilyvyys taataan laskemalla kosteusprosentti riittävän alhaiseksi (alle 15 prosenttia). Koska kuivaheinä harvoin kääritään muoviin, tulee se suojata kosteudelta muilla keinoilla. Kuivaheinää ei tule koskaan varastoida liian märkänä. Hyvälaatuisen kuivaheinän tuottamiseen tarvitaan latokuivuria, jonka avulla varmistetaan, ettei heinä jää liian märäksi. Huonosti kuivatettu heinä pilaantuu säilytyksen aikana. Pieneliöstötoiminta nousee märässä heinässä, minkä seurauksena kuivaheinä lämpenee ja homehtuu. (Jaakkola 2007, 12; Lillkvist 2003, 152.)

timoteirakenne

Kuivaheinän korjuu alkaa, kun timotein kukinto on tullut esille. Oikean korjuuajankohdan voi selvittää myös tarkkailemalla nurmen valkuaispitoisuutta. Sadonkorjuu aloitetaan, kun valkuaispitoisuus on 120 grammaa yhdessä kuiva-ainekilossa tai hieman alle (tämä pätee, kun tehdään optimiheinää). Tämä onnistuu vain näytteitä ottamalla ja lähettämällä ne analysoitavaksi. Kuivaheinän korjuuajankohtaa vaikuttavat myös hyvin ratkaisevalla tavalla vallitsevat sääolosuhteet. Heinä kuivuu niiton jälkeen pellolla normaalisti kolmesta neljään päivään ja tänä aikana on ensiarvoista, ettei heinä pääse kastumaan niiton jälkeen. Sade huuhtoo mukanaan niitetystä heinästä ravinteita ja heikentää hygieenistä laatua. (Heinonen 2018.)