Ravitsemuksellinen laatu

Karkearehujen kohdalla puutteita ravitsemuksellisissa arvoissa voidaan paikata väkirehuilla ja lisäravinteilla. Jotta heinän puutteita on mahdollista lähteä paikkaamaan, tulee tietää mitä se sisältää. Aisteilla (näkö-, haju- ja tuntoaisti) voidaan ainoastaan arvioida heinän hygieenistä laatua! Karkearehun ravitsemuksellisiin arvoihin vaikuttavat sääolosuhteet, lannoitus, korjuuajankohta ja säilytyksen onnistuminen. Varsinkin sääolosuhteisiin on vaikea vaikuttaa. Aina ei ole siis mahdollista tuottaa parasta mahdollista rehua sääolosuhteiden takia.

Ravintoarvoiltaan huono heinä ei siis ole yhtä vakava asia kuin hygieenisesti huono. Karkearehun ravintoarvot selviävät rehuanalyysistä, jonka teetättäminen on suositeltavaa. Jenna Hartojoki on tehnyt opinnäytetyönään Seilab Oy:lle rehuanalyysien tulkintaohjeet. Opinnäytetyön löydät nimellä Karkearehuanalyysit. (Saastamoinen 2003, 19.)

Alla olevassa taulukossa on kuvattu optimiheinän viitteelliset arvot. Taulukossa ilmenevät vain tärkeimmät analyysitiedot. Huonolaatuisissa karkearehuissa ravitsemukselliset arvot poikkeavat selkeästi hyvälaatuisen arvoista. Ravitsemuksellisten arvojen kohdalla tulee huomioida, että erittäin hyvälaatuinen rehu (arvot ovat selkeästi paremmat kuin hyvälaatuisen karkearehun viitteelliset arvot) voi olla huono valinta. Toisinaan ravintoarvoiltaan köyhemmän karkearehun käyttäminen on paikallaan, esimerkiksi lihavien tai hyvän rehunkäyttökyvyn omaavien hevosten kohdalla. Heinä tulisi valita hevosen tarpeita ajatellen. (Saastamoinen 2003, 19.)

karkearehujenarvot

Puhutuin ravitsemuksellinen arvo hevosten karkearehuissa lienee sokeri, jonka ongelmiin on havahduttu viime vuosina. Sokereiden kohdalla on kuitenkin hyvä muistaa, etteivät ne terveelle hevoselle ole haitallisia – kohtuudessa määrin. Ylärajana sokeripitoisuudelle on pidetty 200g/kg ka. Suuri sokeripitoisuus haittaa yleensä poneja, kylmäverisiä, lihavia hevosia ja esimerkiksi metabolisesta oireyhtymästä kärsiviä. (Heikkinen 2008, 25–28; Mustikka 2016.)

Rehuanalyysissä tulokset esitetään kuiva-ainekiloissa. Kuiva-ainekilo saadaan, kun rehusta poistetaan vesi. Esimerkiksi säilöheinää, jonka kuiva-aineprosentti on 75, sisältää 25 prosenttia vettä. Kuiva-aineprosentilla kuvastetaan sitä osuutta, mikä on rehukilossa syötävää. Jos edellä mainittu säilöheinä painaa 300 kilogrammaa, sisältää se 75 kilogrammaa vettä ja 225 kilogrammaa kuiva-ainetta. Kuiva-aineen osuus saadaan kertomalla paalin paino kuiva-aineprosentilla (Esimerkissä 300 x 0,75 = 225). (Mäki ja Viitanen 2018.)

Rehuanalyysitulokset ilmoitetaan kuiva-ainekiloina, jotta eri karkearehuja olisi helpompi vertailla keskenään. Ravintoarvot rehukilossa (kg) voidaan selvittää laskelmalla. Kaava on ravintoarvo kertaa kuiva-aineprosentti, joka jaetaan sadalla. Esimerkiksi, jos heinä sisältää energiaa 10,2MJ/kg KA ja sen kuiva-aineprosentti on 65, niin yhdessä rehukilossa energiaa on 6,63MJ/kg (Kaava: 10,2 x 65 / 100). (Mäki ja Viitanen 2018.)

Rehuanalyysien tulkinta:

  • Me MJ/kg KA: Muuntokelpoinen energia megajouleina eli kertoo kuinka paljon energiaa yksi kuiva-ainekilo sisältää. (Mustikka 2016.)
  • Raakavalkuaisprosentti (voidaan ilmoittaa myös g/kg KA): Kertoo kuinka paljon kokonaisuudessaan yksi kuiva-ainekilo sisältää valkuaista. (Mustikka 2016.)
  • SRV g/KG KA: Ilmoittaa kuinka paljon sulavaa valkuaista yksi kuiva-ainekilo sisältää. Luku kuvastaa sitä osuutta valkuaisesta, jonka hevosen suolisto pystyy käyttämään hyödykseen. (Mustikka 2016.)
  • D-arvo: Kertoo kuinka sulavaa karkearehu on. Mitä suurempi D-arvon lukema on, sitä paremmin karkearehu sulaa eli hevonen hyödyntää kyseisestä rehusta enemmän ravintoarvoja kuin pienemmän D-arvon omaavasta rehusta. (Särkijärvi 2008, 11.)
  • Kuitu (NDF), g/ka KA: Ilmoittaa kuinka paljon kuitua yksi kuiva-ainekilo sisältää. Liian suuri kuitumäärä tekee karkearehusta huonommin sulavaa. Toisaalta toimiakseen oikein, hevosen suolisto tarvitsee kuituja. (Saastamoinen 2003, 6-9; Särkijärvi 2008, 11.)
  • Ca g/kg KA: Kertoo kuinka paljon kalsiumia yksi kuiva-ainekilo sisältää. Kalsium on yksi luuston tärkeimmistä aineosista. (Hyyppä ym. 2017, 29.)
  • P g/kg KA: Kertoo kuinka paljon fosforia yksi kuiva-ainekilo sisältää. Fosfori on yksi luuston tärkeimmistä aineosista. (Hyyppä ym. 2017, 29.)
  • Sokeri g/kg KA: Lukema kertoo kuinka paljon sokeria karkearehu sisältää yhtä kuiva-ainekiloa kohden. Monet hevoset kestävät ongelmitta myös korkeampia pitoisuuksia kuin suosituksissa sanotaan. Erittäin vähäinen sokerin määrä voi heikentää karkearehun maittavuutta. (Särkijärvi 2008, 10-11.)
  • K g/kg KA: Kertoo kuinka paljon kaliumia yksi kuiva-ainekilo sisältää. Kalium on yksi tärkeimmistä elektrolyyteistä hevoselle ja se vaikuttaa muun muassa lihasten toimintaan. (Hyyppä ym. 2017, 29; Lillkvist
    2007, 123-125.)
  • Tuhka g/kg KA: Kuvastaa karkearehun kivennäispitoisuutta. Mitä suurempi luku on, sitä enemmän karkearehu sisältää kivennäis- ja hivennäisaineita. (Suomen hevostietokeskus ry 2018c.)

Alla on esimerkki rehuanalyysistä, joka on pelkistetty versio. Kuvasta on poistettu tiedot, joista selviäisi rehuanalyysin tilaajan henkilöllisyys. Tämän lisäksi kuvasta on poistettu lohkojen nimet sekä niittopäivät.

rehuanalyysi

Esimerkki karkearehujen rehuanalyysistä. Rehuanalyysin on tehnyt Seilab. Tulokset ovat kesältä 2016. © Neea Heinonen 2018