Poni

Poni

Shetlanninponi. © Tiina Levander 2017

Poneiksi luokitellaan alle 148 senttimetriä korkeat hevoset. Poikkeuksen tässä ryhmässä muodostavat ponimitoista ylitse kasvaneet yksilöt, joilla voi olla samanlaiset vaatimukset ruokinnan suhteen kuin sallitun korkuisilla poneilla. Yhteistä poneille on niiden historia. Ponit ovat vuosisatojen aikana eläneet vaatimattomissa olosuhteissa ja kehittyneet hyviksi rehunkäyttäjiksi. Tällaisia rotuja ovat esimerkiksi shetlanninponi, dartmoorinponi ja gotlanninruss. Nykyisin poneja kuitenkin jalostetaan soveltumaan kilpailukäyttöön. Jalostuksessa on hyödynnetty muun muassa puoliverisiä ja englannintäysiverisiä. Tämä muuttaa kyseisten ponien ruokintavaatimuksia ja ne vastaavat enemmän hevosten suosituksia kuin ponien. (Lillkvist 2007, 301–302; Suomen Hippos ry 2018.)

korjattuponi.png

Poneille riittää monesti ainoaksi rehuksi heinä yhdessä kivennäisten kanssa. Karkearehuksi soveltuu niin kuiva- kuin säilöheinä. Sopivan karkearehun valintaan ponien kohdalla vaikuttaa ratkaisevasti ponin energiantarve, joka on pienempi kuin hevosilla. Luonnonvarakeskus antaa 450 kilogrammaa painavalle hevoselle energian tarpeeksi kevyessä työssä 57,3–66,7 megajoulea päivässä. Ponien painot vaihtelevat 150 kilogrammasta 350 kilogrammaan. Näin ollen energiantarve jää monesti huomattavasti pienemmäksi kuin hevosten. (Bolze ja Holst 2006, 13; Brown-Douglas 2011; Lillkvist 2002, 293–294; Luonnonvarakeskus 2018; Suomen Hevostietokeskus ry 2018e.)

Poneille ei suositella energia- ja valkuaisrikasta karkearehua (pois lukien kilpaponit, joiden energiankulutus on suurta). Näiden kahden tekijän lisäksi kannattaa rajoittaa sokereiden saantia. Poneilla on taipumusta lihomiseen ja kaviokuumeherkkyyteen, joista molempiin sokerit ovat yhtenä tekijänä. Ponit saavat sokereita muualtakin kuin heinästä, kuten esimerkiksi väkirehuista.  Lihomista edistää ponien aineenvaihdunta, joka on hitaampi kuin hevosilla. Tämän lisäksi poneilla on heikompi energiankulutus ja ne pärjäävät vähemmällä ruoalla kuin hevoset. (Bolze ja Holst 2006, 13; Brown-Douglas 2011;  Lillkvist 2002, 293–294; Luonnonvarakeskus 2018; Suomen Hevostietokeskus ry 2018e.)

Usein myöhemmin korjattu tai vähäsokerinen heinä on hyvä valinta ponien karkearehuksi. Myöhemmin korjattu heinä ei yleensä sisällä yhtä paljon ravinteita kuin aikaisin korjattu heinä. Ponit tarvitsevat karkearehuja vähintään 1,5 kilogrammaa jokaista 100 elinpainokilogrammaa kohden. Esimerkiksi 350 kilogrammaa painava poni tarvitsee vähintään 5,25 kilogrammaa heinää päivässä. On kuitenkin hyvä tarjota poneille vähimmäismäärää enemmän karkearehuja, jotta käytöshäiriöiltä ja mahaongelmilta vältyttäisiin. (Bolze ja Holst 2006, 13; Brown-Douglas 2011; Lillkvist 2002, 293–294; Luonnonvarakeskus 2018; Suomen Hevostietokeskus ry 2018e.)