Ruoansulatus

Ruuanmatka

Vaikka hevosen käyttötarkoitus on muuttunut tuhansien vuosien aikana, ei hevosten ruoansulatusjärjestelmässä ole tapahtunut pitkiin aikoihin muutosta. Arojen eläin on edelleenkin nurmirehujen syöjä ja ruoansulatusjärjestelmä on kehittynyt sulattamaan juuri näin rehuja. Hevosen ruoansulatusjärjestelmää ei ole suunniteltu sulattamaan huomattavia määriä tärkkelystä sisältäviä väkirehuja eikä suuria rehumääriä kerrallaan. Liiallisesta tärkkelyksen saannista voi seurata ruoansulatusjärjestelmän ongelmia. Tästä voidaan päätellä karkearehuruokinnan tärkeyden hevosten ruokinnassa. Jotta hevonen voisi hyvin, on sen saatava hyvälaatuista päärehuaan säännöllisesti ja riittävästi. Yllä olevassa kuvassa on esitelty hevosen ruoansulatusjärjestelmä. Kuvassa esiteltyjen elimien lisäksi ruoansulatukseen osallistuvat sylkirauhaset, maksa ja haima. (Jones 2018, 1; Saastamoinen 2003, 5; The British Horse Society 2018.)

Hampaillaan hevonen tarttuu rehuun ja hienontaa sen. On tärkeää, että hevosen hampaat ovat kunnossa. Jos ruokaa ei pystytä hienontamaan riittävästi, ei se sula välttämättä kunnolla. Hienontamaton rehu myös tukkii ruokatorven helpommin kuin hienonnettu. Suussa ruoka myös kostutetaan, jotta se olisi helpompi niellä. (Jones 2018, 1; The British Horse Society 2018.)

Maha on hevosella pienempi osa ruoansulatusjärjestelmää kuin ihmisellä. Mahalaukku on kooltaan pieni, jonka takia hevoset eivät pysty syömään kerrallaan suuria määriä ruokaa. Mahalaukussa ei juurikaan tapahdu ruoan sulamista. Hevonen varastoi ruokaa mahalaukussaan vain noin 15 minuuttia, jonka jälkeen ruoka siirtyy ohutsuoleen ja se aloittaa matkansa hevosen suolistossa. Suolisto tarvitsee toimiakseen oikein karkearehujen sisältämää kuitua, joka ärsyttää suolen seinämää ja edistää tätä kautta rehumassan liikkumista suolistosta. Liian vähäinen kuitujen määrä heikentää suoliston toimintaa ja seurauksena voi olla ummetusähky. (Jones 2018, 2; Saastamoinen 2003, 6-9; The British Horse Society 2018.)

Ohutsuolessa tapahtuu proteiinien, hiilihydraattien ja rasvojen sulamista ja se on tärkein osa ravinteiden imeytymisessä. Ruoan matka ohutsuolessa kestää noin tunnin verran ja hevosen ohutsuoli on keskimäärin 27 metriä pitkä. Suurin osa viljojen ja väkirehujen proteiineista hajotetaan ohutsuolessa, mutta karkearehujen vastaavasti vain kolmannes. (Jones 2018, 2; The British Horse Society 2018.)

Ohutsuolesta ruoka jatkaa matkaansa paksusuoleen, jonka osa umpisuoli on. Karkearehujen hyödyntämisen energianlähteenä mahdollistaa hevosen paksusuolen pieneliöstö, jotka hajottavat kuituja. Hevonen käyttää tässä käymisreaktiossa syntyviä rasvahappoja energianaan. Rasvahappojen lisäksi paksusuolen bakteerit tuottavat B- ja K-vitamiinia. Ruoan liikkuminen paksusuolen läpi kestää 36 tunnista 72 tuntiin. Lopuksi rehumassa siirtyy peräsuoleen ja sitä kautta pois hevosen elimistöstä. (Jones 2018, 2; Saastamoinen 2003, 6-9; The British Horse Society 2018.)